Syysvohvelit

Blogikirjoitus yhteistyössä:

http://www.tefal.fi/

Niin ärsyttävää ja vaivalloista perus vohvelirautojen ja voileipägrillejen puhdistus mielestäni on, että harvoin tulee niitä vempeleitä edes käytettyä. Erään sottaisen puhdistusoperaation päätteeksi puhuin miehelleni, että meidän olisi jostain hankittava vohvelirauta, josta saisi paistolevyt irroitettua puhdistamista varten.
 
 
 
Kuin tilauksesta minulle tarjoutuikin mahdollisuus tutustua Tefal Snack collection-monitoimilaitteeseen Groupe SEB-yhtiön kautta.
Snack collection ei ole mikä tahansa vohvelirauta, vaan se muuntautuu hetkessä moneen vaihdettavien paistolevyjensä ansiosta.
Ja mikä parasta, puhtaanapito on helppoa, kun paiston jälkeen jäähtyneet levyt voi nakata astianpesukoneeseen!
Peruspaketissa tulee mukana kaksi eri levyä: club sandwich ja belgianvohvelit. Lisäksi erikseen hankittavana on tarjolla vielä 10 muuta vaihtoehtoa:

#voileipä
#panini
#vohveli
#sydänvohveli
#rapeat vohvelit
#pasteija
#paahtoleipä
#pannukakut
#donitsit
#minipurtavat
 
Olen nyt pari kertaa kokeillut tällä laitteella vohveleiden paistoa, ja en voi muuta kuin todeta, että tämä on juuri meidän perheeseen sopiva laite.
Voin huoletta luopua vanhasta vohveliraudasta ja tehdä tällä yhdellä niin vohvelit kuin lämpimät toastitkin.
Hankintalistaan täytyy varmaan laittaa vielä monet eri vaihtolevyt, sillä yksi levy näyttäisi sopivan oivasti puffet-jäätelöiden tekoon ja donitsilevykin houkuttelisi. Paistolevyt säilyvät nätisti muovisissa säilytyskoteloissaan, jossa on mukana myös muutama reseptikin jokaiselle eri levymallille.
Jos kyseinen laite kiinnostaa, kurkkaa esittelyvideo ja tiedot Tefalin kotisivuilta.
 
 
Päätin ensitöikseni kokeilla kurpitsavohveleita syksyn kunniaksi ja taikinasta tuli ihanan kuohkea erikseen vatkatun valkuaisvaahdon vuoksi. Paistotulos oli laitteella tasainen ja kansilukitus todettiin hyväksi pienten lasten perheessä.
Ensimmäisen vohvelin kanssa kävi pieni annostelumoka ja taikina tursuili reunojen ylitse, mutta loput vohvelit pysyivät nätisti uomissaan. Lopuksi vielä kerran hehkutusta helposta puhdistuksesta herkuttelun jälkeen, kun jäähtyneet levyt vain nakkasimme astianpesukoneeseen.
Kurpitsavohveleiden seuraksi sopii mainiosti omenahillo, kermavaahto, ripaus kanelia ja reilu loraus vaahterasiirappia.
Kurpitsasatoa kannattaa kuutioida pakastimeen, jotta myös talvella olisi helppo nautiskella näistä herkuista.
 
Irroitettavat paistolevyt helpottaa putsaamista.
 
 
Syksyn kuohkeat kurpitsavohvelit
N. 5 isoa belgialaista vohvelia, eli 10 kpl pieniä neliöruutuja
 
  • 150 g kuutioitua kurpitsaa
  • 1 dl maitoa
  • 3 rkl voita
  • 3 kpl kananmunia
  • 0,5 dl hienoa sokeria
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
  • ripaus suolaa
  • ripaus jauhettua vaniljaa
Mittaa kurpitsa ja maito pieneen kattilaan ja kiehauta kannen alla niin, että kurpitsat pehmenevät. Lisää sekaan kolme nokaretta voita ja aja sauvasekoittajalla soseeksi.

Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja erottele kananmunien valkuaiset erilliseen puhtaaseen kulhoon. Kaada keltuaiset kurpitsamassan sekaan.
Sekoita kurpitsamassaan myös jauhot, leivinjauhe ja suola.
Anna taikinan seisoa n. 15 minuuttia huoneenlämmössä.

Mittaa sillä välin valkuaisten sekaan sokeri ja vatkaa kuohkeaksi marenkimaiseksi vaahdoksi.
Nostele valkuaisvaahto parissa erässä taikinan sekaan varovasti.
Paista voin kera mieleisesi ruskeaksi vohveliraudalla.

Kuohkeasta taikinasta paistuu mehevät vohvelit.
 
Kaneli ja omena sopivat kurpitsavohvelin kaveriksi.
 
 

Kiusausta

Tämä ruoka ei ole ehkä sesonkia nähnytkään, mutta itselläni muistot vievät niin vahvasti lapsuuden kouluaikoihin, että kirjolohikiusaus on meillä usein syys- ja talviruokaa.
Ala-asteella meillä oli mahtava keittäjä. Hänen käsissä ruoka tehtiin alusta alkaen itse, ja jos en ihan väärin muista, taisi siellä kylmiössä välillä olla myös kalanpäitä liemipohjiksi.
Kirjolohikiusausken kanssa oli tarjolla aina, ah, niin ihanan retroa, kiinankaali-ananas-kurkku-salaattia, ja mielestäni tämä kurkku-ananas-kombo maistuu hyvältä vielä vuosienkin jälkeen kiusauksen kera.

Tässä minun versioni tästä maukkaasta retro-laatikosta. Kaikista parhaimman tuloksen saa itse tehdyllä peruna-sipulisekoituksella, muta kaupan tarjonnallakin pärjää. Itse valitsen yleensä suositelluista tavoista poiketen hieman jauhoisemman lajikkeen perunoita, sillä tykkään, kun perunasta tulee pehmeän muusimaista kiusauksessa.
Olen huomannut, että pakastetun perunan kanssa nestettä menee hieman vähemmän, kuin tuoreen.



Kirjolohikiusaus

neljälle

  • 300-400 g ruodoton kirjolohifilee (nahallinen, on helpompi leikata ohuiksi siivuiksi)
  • n. 800 g peruna-sipulisuikaletta
  • 2 tl sittuuna-pippuria
  • tilliä maun mukaan, kuivattu tai tuore
  • suolaa
  • 2 dl kuohukermaa
  • 1,5 dl smetanaa
  • 2 rkl voita vuoan voiteluun


Leikkaa ruodoton kirjolohifilee ohuiksi siivuiksi graavilohen tapaan. Voit myös käyttää graavia lohta, mutta vähennä silloin suolan määrää.
Kaada voilla voideltuun vuokaan puolet perunaseoksesta ja ripota hieman suolaa pintaa.
Lado kalasuikaleet vuorostaan vuokaan ja ripottele pintaan sitruuna-pippuri ja tilli ja halutessasi vielä suolaa.
Kaada loput perunaseosta pintaan ja ripota vielä vähän suolaa.
Sekoita smetana ja kerma sekaisin vispilällä tai sauvasekoittajalla ja kaada vuokaan.
Paista 175 asteessa n. 1 tunti.

Nahallisesta kalasta saa helposti leikattua ohuita siivuja.

Lado siivut kerrokseksi vuokaan ja mausta sitruunapippurilla ja tillillä.


Makupareja syksyyn


Nämä makuparit eivät taatusti jätä ketään kylmäksi!


Viinerin himon iskettyä, tein pikapelastuksen voitaikinalevyillä ja kinuskikreemillä. Kinuskikreemi sopii moneen eri wienerin täytevariaatioon esimerkiksi puolukan, omenan tai pekaanipähkinän kanssa.
Keitetty tahna säilyy muutamia päiviä jääkaapissa.

Ensimmäisen erän tein keltuaisen kanssa ja seoksesta tuli tällöin paksumpaa ja kreemimäisempää. Se sopii hyvin esimerkiksi hillon kavereksi täytyeenä.
Toisesta erästä jätin keltuaisen pois ja tulos oli enemmän kinuskimaisempi ja juoksevampi. Makuasia kummasta tykkää, itse pidin jälkimmäisestä enemmän omenaviipaleiden kera.



Paistonkestävä kinuskikreemi

riittää n. 6-8 wieneriin

  • 1 dl kuohukermaa
  • 1 dl fariinisokeria
  • (1 munankeltuainen)
  • 1 rkl maissitärkkelystä
  • (ripaus vaniljaa)


Mittaa kaikki aineet kattilaan ja kuumenna koko ajan sekoittaen. Kun seos kuplii ja muuttuu paksuhkoksi, nosta pois liedeltä jäähtymään. Jos teet tuplana, maissitärkkelyksen määrää kannattaa hieman vähentää, ettei tule liian paksua.


Kinuskiwienerit

  • 3 kpl voitaikinalevyjä (puolitetaan, eli tulee yhteensä 6 kpl leivoksia)
  • 1 annos kinuskikreemiä
  • Makuparina esim. 0,5 dl pekaanipähkinärouhetta tai 2 kpl omenaa ohuina siivuina
  • muutama pala tummaa- tai maitosuklaata koristeluun
  • 3 rkl tomusokeria koristeluun

Nosta voitaikinalevyt leivinpaperilla vuoratulle pellille sulamaan.
Kun voitaikina on pehmennyt, leikkaa jokainen levy puoliksi.
Halutessasi taittele jokaisen taikinaneliön kulmat sisäänpäin napakasti painaen, mutta tämä ei ole välttämätöntä.
Lusikoi kreemiseosta n. 1 rkl per neliö.
Ripottele pintaan pähkinärouhetta tai asettele omenasiivuja nätisti riviin. Omenat eivät tarvitse makeutusta.
Paista 225 asteessa n. 12-15 min.

Ripottele pintaan hieman tomusokeria siivilän läpi.
Palastele suklaa pakastepussiin ja sulata mikrossa pienellä teholla sulaksi.
Leikkaa pussin kulma auki ja valuta leivosten päälle.

Pähkinällä tehdyt viinerit turposivat uunissa aika palsuiksi, sillä täyte oli niin kevyttä, mutta laskeutui alemmas leivosten jäähdyttyä.




Nugetista parempaa


Lapset (aikuisia unohtamatta) rakastavat kananugetteja ja kotona toisinaan teemme paneroituja broilerin sisäfileitä, jotka kelpaavat nugettifaneille täydellisesti.
Pikanttia makua antaa sitruuna-pippuri mausteseos, jota ei ehkä heti ensimmäisenä tulisi mieleen ripotella broilerin päälle, mutta voin luvata, että se toimii.



Tässä siis nugetista parempi:

Paneroidut broilerin sisäfileet

  • 400g marinoimattomia broilerin sisäfileitä
  • n. 1 litra maissihiutaleita (varmista gluteenittomuus jos gluteeniton)
  • n. 2 tl sitruunapippuria
  • 1 kpl kananmunaa
  • 1 rkl vettä
  • n. 3 dl paiston kestävää öljyä friteeraukseen, esim. pähkinäinen macadamia öljy


Mittaa maissilastut ja murskaa ne pieneksi muruksi muovipussissa tai kulhossa nuijan avulla. Mitä hienompaa, sen paremmin seos tarttuu broileriin.
Riko muna syvälle lautaselle ja vatkaa sekaan vesi.
Ripottele broilerin fileille sitruunapippuria ja kasta ne sitten molemmin puolin kananmunassa.
Paina filee tämän jälkeen maissimurskaan hivenen painellen, jotta seos tarttuu paremmin pintaan.

Kaada pannulle n. 2 cm paiston kestävää öljyä ja kuumenna se n. 180 asteeseen.
Varaa viereen kansi, jos rasva pääsee ylikuumenemaan ja syttyy liekkeihin.
Itse en käytä lämpömittaria, vaan kokeilen esim. pienellä palalla leipää, milloin rasva on tarpeeksi kuumaa.
Paista n. 3 min per puoli muutamassa erässä ja anna vetäytyä hetki joko huoneen lämmössä tai nosta jokainen paistettu erä alle 100 asteiseen uuniin odottamaan, ettäs kaikki fileet ovat valmiita.
Nauti dipin kera.
Nopean tuunatun paprikadipin saat valmiista majoneesista, paprika- ja sipulijauheesta, sekä ripauksesta mustapippuria ja suolaa
.

Syksyisiä makuja


Kun ilmat kylmenevät, minun tekee mieli syödä slaavilaistyylistä ruokaa. Ne ovat monesti pitkään haudutettuja patoja tai keittoja ja mikä olisikaan maistuvampaa kylminä syyspäivinä!
Borssikeiton ohjeen löydätkin jo blogini uumenista, samoin kun blinit, joille sienitäytteet sesongin mukaan sopivat loistavasti.






Linkitän alle syksyisiä reseptejä arkiston uumenista.:

Borssikeitto

Blinit

Gluteenittomat blinit

Kantarelli-broileripihvit (gluteeniton)

Kantarelli-pekonipiirakka 

Vaniljalla maustettua uunivanukasta

Rakastan erilaisia lihapatoja ja tämän seuraavan, aika perus setin voit tehdä kahdella tapaa: joko pitkään haudutettuna paistisuikaleesta tai nopeasti paistamalla sisä- tai ulkofileestä.



Slaavilainen naudanlihapata

  • 400 g naudan paistisuikaletta tai pikaversioon naudan sisä- tai ulkofilettä suikaloituna
  • 2 rkl vehnäjauhoja tai gluteenittomassa versiossa gluteenitona jauhoa
  • 4 rkl voita paistamiseen
  • 1 iso sipuli
  • 3-4 kpl valkosipulinkynsiä murskattuna
  • mustapippuria
  • maun mukaan suolaa (n. 2 tl)
  • 1 tlk (n, 400g) tomaattimurskaa
  • 0,75 dl vettä tai lihalientä
  • 1 rkl sinappia (gluteeniton, tarkista gluteenittomuus)
  • 1 pieni tai puolikas iso maustekurkku pieneksi kuutioituna
  • 60g smetanaa
  • 0,5 dl persiljaa silppuna

Kuumenna pannu ja paista jauhoissa pyöräytetyt naudanlihasuikaleet rasvan kera pannussa pintaruskeiksi.
Lisää sipuli ja paista vielä hetki. Lopuksi valkosipulimurska, suolaa ja mustapippuria.
Kaada tomaattimurska, vesi tai lihaliemi sekaan.
Hämmennä hieman ja lisää maustekurkkukuutot ja sinappi.
Pienennä levy ja peitä kannella. Voit kaataa kastikkeen myös paistonkestävään astiaan ja jatkaa kypsentämistä uunissa 140 asteessa.
Anna muhia tunti tai kaksi ja lisää lopuksi ennen tarjoilua smetanaa ja persiljaa sekaan. Lisää suolaa tarvittaessa.

Pikaversio ulko- tai sisäfielestä:

Suikaloi tai kuutioi filee. 
Ota pannulla pintaväri lihapaloihin, mausta suolalla ja pippurilla. Nosta lihat sivuun odottamaan, jotta eivät kypsy liikaa. 
Lisää pannulle voin kera sipulit ja jauho ja kuullota niitä hetki. 
Lopuksi valkosipulimurska ja tomaattimurska sekä vesi tai lihaliemi, maustekurkkukuutio, sekä sinappi.
Anna kiehua hiljalleen ilman kantta 5-10 min ja lisää lopuksi smetana, lihat ja persiljasilppu. Tarkista maku.


Tunnelmallista loppuviikkoa sinulle! <3

.