Hortoilu.fi-sivun juhannussalaatista inspiroituneena ryhdyin vihdoin ja viimein tutkiskelemaan mitä pihastamme löytyy.
Olen aika huono tunnistamaan kasveja, mutta onneksi apunani oli viime vuonna hortakilpailussa voittamani, Raija ja Jouko Kivimetsän, Hulluna hortaan-kirja.
Kaikkia hortasalaattiini käyttämiä kasveja ei kyseisessä opuksessa ollut, mutta kirja antaa hyvän tietopohjan hortoilua vasta aloittelevalle resepteineen päivineen.
Kaikkia hortasalaattiini käyttämiä kasveja ei kyseisessä opuksessa ollut, mutta kirja antaa hyvän tietopohjan hortoilua vasta aloittelevalle resepteineen päivineen.
Facebookissa on kiertänyt juttuja myös syreenivedestä ja -suolasta. Syreeniä ei suositella kai jatkuvaan käyttöön. Tiedä sitten mitä tapahtuu, jos koko aika käyttäisi.
Vesikannuun lisätyt kukat kuulema tuovat pikanttia makua, ja se täytyy minunkin vielä kokeilla.
Vesikannuun lisätyt kukat kuulema tuovat pikanttia makua, ja se täytyy minunkin vielä kokeilla.
Mutta nyt itse salaattiin. Käytin siinä myös maksaruohoa, jota pihamme suorastaan pursuilee. Suomessa kasvaa muutamaa lajia luonnonvaraisena ja osa lajeista taas on puutarhojen koristekasveja. En oikeastaan tiedä kumpia pihassamme kasvaa, mutta en ole vielä onneksi kuollut niitä syödessäni.
Maksaruohon rakenne on aika hauska, hieman geelimäinen, mutta rapsakka. Käy leivän päälle kurkun korvikkeeksikin.
Jostain luin, että luonnonvaraisia maksaruohoja ei kannata kaikkia nyhtää maasta, sillä sen kukat ovat harvinaisen apolloperhosen ravintoa.
Maksaruohon rakenne on aika hauska, hieman geelimäinen, mutta rapsakka. Käy leivän päälle kurkun korvikkeeksikin.
Jostain luin, että luonnonvaraisia maksaruohoja ei kannata kaikkia nyhtää maasta, sillä sen kukat ovat harvinaisen apolloperhosen ravintoa.
Hortasalaatti on mauiltaan vahvempi kuin perus jääsalaattipohja, joten aloittelijan suuhun villiyrtit saattavat tuntua hieman kitkeriltä.
Voikukkien makuunkin vaikuttaa kuulema lajike, joten toiset maistuvat vähemmän kitkerimmiltä kuin toiset.
Löysin pihan perältä valtavan kokoisia voikukan lehtiä, ja käytin niitä sidesalaatin tapaan. Suurimmat keskiruodot jätin käyttämättä.
Voikukkien makuunkin vaikuttaa kuulema lajike, joten toiset maistuvat vähemmän kitkerimmiltä kuin toiset.
Löysin pihan perältä valtavan kokoisia voikukan lehtiä, ja käytin niitä sidesalaatin tapaan. Suurimmat keskiruodot jätin käyttämättä.
Villisalaatin voi nauttia sellaisenaan öljyn kera tai yhdistää ruokaisemmaksi esimerkiksi grillattujen hedelmien ja juustojen kanssa.
Villi halloumisalaatti (juhannushortoilijan salaatti)
- Voikukan lehtiä
- Vuohenputkia
- Siankärsämöä
- Ahomansikan lehtiä
- Keto-orvokin kukkia
- Maksaruohoa
- Maitohorsman lehtiä
- Mäkimeiramia
- Puna-apilan lehtiä
- Öljyä (oliivi)
- Mustapippuria, suolaa
- Halloumi-juustoa
- Persikkaa
Huuhdo yrtit viileällä vedellä ja riivi käsin pienemmäksi.
Siankärsämön pienet tupsut kannattaa vetäistä myös sormien välissä "vastakarvaan" irti puumaisemmasta varresta.
Lorauta päälle hyvää öljyä, ripaus mustapippuria ja suolaa.
Grillaa juusto ja persikkalohkot kuumassa grillissä tai paahda ne kuivalla, kuumalla pannulla pinnalta kauniin ruskeaksi.
Siankärsämön pienet tupsut kannattaa vetäistä myös sormien välissä "vastakarvaan" irti puumaisemmasta varresta.
Lorauta päälle hyvää öljyä, ripaus mustapippuria ja suolaa.
Grillaa juusto ja persikkalohkot kuumassa grillissä tai paahda ne kuivalla, kuumalla pannulla pinnalta kauniin ruskeaksi.
Ei kommentteja