Näytetään tekstit, joissa on tunniste horta. Näytä kaikki tekstit
Syreenillä maustettu agavesiirappi ja alkukesän kuulumisia
Hienostunut kukkaismaku teen tai pannukakkujen kanssa tarjottavaksi syntyy helposti. Syreenin kukat ovat syötäviä ja niitä voi kuivattaa käytettäväksi esimerkiksi siirapeissa, hunajassa tai marengeissa.
Uudet perunat ja villi pekonimuhennos
Vielä ennen juhannusta nokkoset ovat parhaimmillaan, joten sitä kannattaa hyödyntää ruoanlaitossa niin paljon kuin mahdollista. Nokkonen sisältää mm. paljon rautaa, sekä C-vitamiinia. Sitä käytetään ruoissa pinaatin tapaa, esimerkiksi leipään, lettuihin, keittoihin, kastikkeisiin, munakkaisiin ja muhennoksiin. Pieniä nokkosen lehtiä ei tarvitse edes ryöpätä kiehuvassa vedessä, sillä ne pehmenevät hyvin paistettaessa.
Nokkosen käsittelyyn kannattaa ottaa kumihanskat, jolloin välttyy ikävältä polttelulta. Lehdet voi kerätä suoraan ilman puisia varsia hanskat kädessä. Kun nokkoset on kerätty. Keitä vettä kattilassa. Huuhtele poimitut lehdet lävikössä kylmällä vedellä ja kaada ne sen jälkeen kiehuvaan veteen muutamaksi minuutiksi. Siivilöi sen jälkeen lehdet pois vedestä ja huuhdo vielä kylmällä vedellä.
Nokkosen keitinveden voi käyttää vaikkapa kasvien kasteluun, joten hukkaan sitä ei kannata kaataa.
Nokkosen kerääminen on helppoa kumihanskat kädessä.
Uudet perunat maistuvat hyvälle erilaisten muhennosten kanssa, ja pekoni nyt maistuu muutenkin lähes mihin tahansa yhdistettynä. Monesti olen kuullut kuinka ihmiset pohtivat, miten uudet perunat valmistetaan, tai miten perunoista ei tulisi vetisiä.
Omaksi suosikikseni on muodustunut perunoiden höyrytys, sillä se kypsentää perunat hienovaraisesti, eivätkä ne hajoile tai vetisty liikaa. Itselläni ei ole omaa erillistä höyrykattilaa tai keitintä, mutta käytän mehumaijan pohja- ja lävikköosaa kansineen. Olen siis jättänyt välistä pois vain sen mehun kerääjäosan.
Pekoni-nokkosmuhennos uusien perunoiden kera
kahdelle
gluteeniton
- nokkosia (reilu puoli litraa tuoreena ilmavasti kerättynä tai n. 0,5 dl ryöpättyä nokkossilppua)
- 400 g uusia perunoita
- 120 g pekonia
- 2 rkl voita
- 1 rkl väkevää sinappia
- 1 dl kuohukermaa
- mustapippuria
- (suolaa)
Jos käytät jo valmiiksi ryöpättyjä nokkosia aloita ruoan valmistus perunoista. Jos nokkoset kaipaavat kiehautusta, aloita niistä. Kiehauta lehtiä muutama minuutti kuumassa vedessä. Huuhdo sen jälkeen kylmällä vedellä, valuta ja pieni lehdet veistellä silpuksi.
Pese uudet perunat ja laita ne kypsymään höyrykattilaan kastikkeen valmistuksen ajaksi. Perunoiden koosta riippuen aikaa menee noin 15 min. Uudet perunat kypsyvät höyryssä lempeästi, eivätkä muutu vetisiksi. Höyrykattilan pystyy kyhäämään tarvittaessa mehumaijan pohja- ja reikäosasta tai kattilasta ja läviköstä.
Silppua pekoni kuutioksi ja paista voin kera pannulla niin että liha hieman ruskistuu. Mausta pippurilla ja nosta nokkossilppu joukkoon sinapin kera. Anna paistua vielä minuutti - pari. Kaada kerma joukkoon ja anna muhia hiljalleen n. 5 min. Tarkasta suola ja tarjoa uusien perunoiden kera.
Labels:
gluteeniton,
horta,
hortaresepti,
kastikkeet,
kesä,
liha,
nokkonen,
suolaiset,
suolaiset ruoat,
villiyrtit
Kaviaaria kasvissyöjille?
Ikea-reissulta mukaani tarttui myös ruokapuolta. Mukavaa kun jo legendaarisiksi muodostuneita lihapullia ja puolukkahilloa saa myös kotiinsa ostettua.
Olen maininnut aiemminkin täällä blogissa, kun kokeilin Cavi-Art merilevämätiä. Nyt vastaava tuote osui silmiini Ikean herkkutorilta, joten en voinut vastustaa kiusausta olla ostamatta.
Joissakin merilevästä tehdyissä mädinkaltaisissa tuotteissa oli ainakin yhteen aikaan lisättynä myös jotain aineksia kalasta. Luultavasti tarkoituksena tuoda sitä oikeaa mätimäistä makua, mutta en muista tähän hätään mikä merkki oli kyseessä. Kaupan kylmähyllyissä on onneksi jo monia eri vaihtoehtoja, joten varmasti sieltä löytyy jokaiselle se mieluisin merkki ja maku.
Ikean purnukan kyljessä kerrotaan tuotteen olevan kaviaarinvastike merilevästä ja värivaihtoehtona on oikeaan kaviaariin viittaava musta, tai kirjolohen mätiä jäljittelevä oranssi.
Maku oli aika pehmeä, mutta mukavan suolainen ja suutuntuma oikean mädin kaltainen.
Jos et ole kalan tai oikean mädin ystävä, kannattaa merilevälle antaa mahdollisuus, sillä sipulisilpun ja tuorejuuston kera loihdit juhlalliset suupalat hetkessä.
Näin keväällä ulkoa löytää jo monenlaista villiyrttiä, joita voi käyttää pienten cocktailpalojen koristeluun ja maustamiseen. Itse poimin pieniä siankärsämön lehtiä, mitkä menivät sellaisenaan suupalojen päälle koristukseksi. Niiden ehkä jopa hieman mausteinen maku sopii hyvin merilevämädin kanssa yhteen, ja voisin jopa sanoa, että pienet siankärsämön lehdet näyttävätkin kauniimmilta kuin ne iänikuiset tillitupsut.
Merilevä cocktailpalat
- merilevästä valmistettua mätiä
- vegaanista tuorejuustoa (tai tavallista jos maitotuotteet käy)
- ruissipsejä
- punasipulia
- siankärsämön lehtiä
Siankärsämöitä löytää nurmikoilta ja pientareilta helposti. Poimi puhtaalta paikalta pieniä versoja ja huuhdo ne viileällä vedellä.
Sivele pienellä lusikalla ruissipsin päälle tuorejuustoa, aseta lusikallinen merilevämätiä sen päälle.
Kuutioi punasipuli aivan pieneksi terävällä veitsellä ja koristele mädin pinta sillä ja muutamalla siankärsämönversolla.
Labels:
horta,
Kasvis,
kasvisruoka,
kevät,
maidoton,
suolaiset,
vegaaninen,
villiyrtit
Juhannushortoilijan salaatti
Hortoilu.fi-sivun juhannussalaatista inspiroituneena ryhdyin vihdoin ja viimein tutkiskelemaan mitä pihastamme löytyy.
Olen aika huono tunnistamaan kasveja, mutta onneksi apunani oli viime vuonna hortakilpailussa voittamani, Raija ja Jouko Kivimetsän, Hulluna hortaan-kirja.
Kaikkia hortasalaattiini käyttämiä kasveja ei kyseisessä opuksessa ollut, mutta kirja antaa hyvän tietopohjan hortoilua vasta aloittelevalle resepteineen päivineen.
Kaikkia hortasalaattiini käyttämiä kasveja ei kyseisessä opuksessa ollut, mutta kirja antaa hyvän tietopohjan hortoilua vasta aloittelevalle resepteineen päivineen.
Facebookissa on kiertänyt juttuja myös syreenivedestä ja -suolasta. Syreeniä ei suositella kai jatkuvaan käyttöön. Tiedä sitten mitä tapahtuu, jos koko aika käyttäisi.
Vesikannuun lisätyt kukat kuulema tuovat pikanttia makua, ja se täytyy minunkin vielä kokeilla.
Vesikannuun lisätyt kukat kuulema tuovat pikanttia makua, ja se täytyy minunkin vielä kokeilla.
Mutta nyt itse salaattiin. Käytin siinä myös maksaruohoa, jota pihamme suorastaan pursuilee. Suomessa kasvaa muutamaa lajia luonnonvaraisena ja osa lajeista taas on puutarhojen koristekasveja. En oikeastaan tiedä kumpia pihassamme kasvaa, mutta en ole vielä onneksi kuollut niitä syödessäni.
Maksaruohon rakenne on aika hauska, hieman geelimäinen, mutta rapsakka. Käy leivän päälle kurkun korvikkeeksikin.
Jostain luin, että luonnonvaraisia maksaruohoja ei kannata kaikkia nyhtää maasta, sillä sen kukat ovat harvinaisen apolloperhosen ravintoa.
Maksaruohon rakenne on aika hauska, hieman geelimäinen, mutta rapsakka. Käy leivän päälle kurkun korvikkeeksikin.
Jostain luin, että luonnonvaraisia maksaruohoja ei kannata kaikkia nyhtää maasta, sillä sen kukat ovat harvinaisen apolloperhosen ravintoa.
Hortasalaatti on mauiltaan vahvempi kuin perus jääsalaattipohja, joten aloittelijan suuhun villiyrtit saattavat tuntua hieman kitkeriltä.
Voikukkien makuunkin vaikuttaa kuulema lajike, joten toiset maistuvat vähemmän kitkerimmiltä kuin toiset.
Löysin pihan perältä valtavan kokoisia voikukan lehtiä, ja käytin niitä sidesalaatin tapaan. Suurimmat keskiruodot jätin käyttämättä.
Voikukkien makuunkin vaikuttaa kuulema lajike, joten toiset maistuvat vähemmän kitkerimmiltä kuin toiset.
Löysin pihan perältä valtavan kokoisia voikukan lehtiä, ja käytin niitä sidesalaatin tapaan. Suurimmat keskiruodot jätin käyttämättä.
Villisalaatin voi nauttia sellaisenaan öljyn kera tai yhdistää ruokaisemmaksi esimerkiksi grillattujen hedelmien ja juustojen kanssa.
Villi halloumisalaatti (juhannushortoilijan salaatti)
- Voikukan lehtiä
- Vuohenputkia
- Siankärsämöä
- Ahomansikan lehtiä
- Keto-orvokin kukkia
- Maksaruohoa
- Maitohorsman lehtiä
- Mäkimeiramia
- Puna-apilan lehtiä
- Öljyä (oliivi)
- Mustapippuria, suolaa
- Halloumi-juustoa
- Persikkaa
Huuhdo yrtit viileällä vedellä ja riivi käsin pienemmäksi.
Siankärsämön pienet tupsut kannattaa vetäistä myös sormien välissä "vastakarvaan" irti puumaisemmasta varresta.
Lorauta päälle hyvää öljyä, ripaus mustapippuria ja suolaa.
Grillaa juusto ja persikkalohkot kuumassa grillissä tai paahda ne kuivalla, kuumalla pannulla pinnalta kauniin ruskeaksi.
Siankärsämön pienet tupsut kannattaa vetäistä myös sormien välissä "vastakarvaan" irti puumaisemmasta varresta.
Lorauta päälle hyvää öljyä, ripaus mustapippuria ja suolaa.
Grillaa juusto ja persikkalohkot kuumassa grillissä tai paahda ne kuivalla, kuumalla pannulla pinnalta kauniin ruskeaksi.
Labels:
horta,
hortaresepti,
hortoilu,
hortoilu.fi,
hulluna hortaan,
Kaikkea muuta,
kesä,
salaatti,
suolaiset,
suolaiset ruoat,
villiyrtit
Gluteenittomat nokkos-riisipiirakat, horta.fi-reseptikilpailun jaettu 4. silja!
Tämä resepti sai jaetun 4. siljan hortoilu.fi-reseptikilpailussa. Käy kurkkaamassa lisää osoitteesta: http://www.hortoilu.fi/jaettu-neljassija-resptikilpailussa…/
"Tuomariston kommentteja:
Herkullisia ja gluteenittomia, mikä plussaa. Sopivat suolisto-ongelmaisille ja keliaakikoille. Nokkonen antaa mukavaa makua ja väriä piirakoihin. Kyllä nämä tavalliset karjalanpiirakat päihittävät.Hienolla kuvalla varustettu ohje, jossa lämmitti gluteenittomuus ja hortan yhdistäminen perinteiseen reseptiin tyylillä. Onnistunut vanhan reseptin päivittäminen nykyiseen horta-aikaan.
Hyvä esimerkki perinneruuan tuunaamisesta vielä enemmän Suomen kansan juurille eli kerätyn ruuan pariin. Tattarin ja nokkosen maku synkkaavat kivasti. Munavoi sopii päälle kuin nakutettu."
Julkaistu aiemmin 23.06.2014
Kuva ei anna kunniaa näille hyville piirakoille, koska psyllium oli minulla lopuillaan ja taikinan käsittely oli siksi hieman haastavaa.Psyllium on erään ratamokasvin kuivattua kuorta, joka tuo gluteenittomiin leivonnaisiin lisää sitkoa ja kuohkeutta. Psyllium-jauhe parantaa huomattavasti gluteenittomien taikinoiden leivottavuutta ja taikina ei tartu samalla tavalla käsiin kuin normaalisti sitkottomilla, gluteenittomilla taikinoilla on tapana.
Psylliumia löytää ruoka -ja luontaistuotekaupoista niin jauheena kuin rouheenakin. Psyllium on hyvä kuitulisä myös yleisesti ruokiin.
Voit kokeilla nokkosta tai pinaattia tavallisiin karjalanpiirakoihin. Niiden ohjeen löydät tästä.
Nokkos-riisipiirakat
Taikinapohja:
2dl kylmää vettä
0,5 tl suolaa
2 tl psylliumia
3 dl tattarijauhoa
Täyte:
2dl vettä
2 dl kuivaa puuroriisiä
8 dl täysmaitoa tai maidottomaan versioon esim. soijamaitoa
1 tl suolaa
1,5-2 dl ryöpättyä nokkossilppua tai pinaattia
Kypsien piirakoiden kostutus:
2 dl maitoa tai kasviperäinen esim. soijamaitoa
4 rkl voita tai kasviöljyä
Täyte:
Mittaa kattilaan vesi ja kuumenna. Lisää riisit ja sekoita. Anna kiehua pari minuuttia ja lisää maito.Keitä miedolla lämmöllä välillä sekoittaen noin tunnin verran.
Lisää suola ja ryöpätty ja silputtu nokkonen tai vaihtoehtoisesti pinaatti.
Nokkosen ryöppäyksestä löytyy paljon ohjeita netistä, tässä yksi linkki:
http://www.viherrys.net/tag/ryoppays/
Taikina:
Mittaa kylmän veden sekaan suola ja psylliumi ja anna seistä n. 10 min.Lisää tattarijauhoja pienissä erissä koko ajan sekoittaen, esim. puuhaarukalla.
Jaa taikina n.15 samankokoiseen osaan ja peitä kelmulla, että eiät kuivu.
Kaulitse tattarijauhojen avulla paloista pyöreitä n. 1mm paksuisia lättyjä ja lusikoi keskelle puurotäytettä noin pari ruokalusikallista. Rypytä reunat ja nosta pellille.
Piirakanväsäämisestä lisää kuvineen tässä linkissä, missä myös ohje perinteisiin rukiista tehtyihin piirakoihin: http://piparkakkuakankyokki.blogspot.fi/2012/02/karjalanpiirakat.html
Paista 250 asteisessa uunissa n. 15-20 min.
Kasta kuumat piirakat maito-rasva-seoksessa ja anna levähtää hetki ennen syömistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)










